Stressi on osa jokapäiväistä elämää, erityisesti nykyään. Mutta joistakin tekijöistä (kuten syistä, ilmenemismuodoista, voimakkuudesta ja kestosta) riippuen se voi olla psyykkinen häiriö. Tarkista alta, mikä tämä tila on, mikä on sen suhde ahdistukseen, mitkä ovat stressin tärkeimmät syyt ja joitakin kliinisiä oireita!

Mitä stressi on

Pohjimmiltaan stressi on fyysinen ja psykologinen reaktio, jonka saamme, kun kohtaamme tilanteita, jotka aiheuttavat jännitystä. Sana, jota käytämme kuvaamaan tätä reaktiota, on meidän versiomme englannin kielen sanasta " stressi "Sen etymologinen alkuperä on kuitenkin hieman epävarma.

On olemassa hypoteesi, että englanninkielinen termi syntyi lyhenteenä sanoista " hätä "Tämä sana viittaa fyysisiin ja emotionaalisiin reaktioihin tilanteisiin, jotka aiheuttavat ahdistusta tai ahdistusta.

Tiedetään, että sana "stressi" liittyy joihinkin latinankielisiin termeihin, kuten " strictus ", joka tarkoittaa jotakuinkin "tiukka" tai "puristettu", sekä sana "stricture" (portugaliksi), joka viittaa puristamiseen.

Kuten huomaat, sana "stressi" tarkoittaa jo alkuperältään jännitystä, mikä kuvaa hyvin sitä, mitä tämän tilan syiden ja siihen liittyvien fyysisten ilmenemismuotojen taustalla yleensä on.

Stressi ja ahdistus

Sekä stressille että ahdistuneisuudelle ovat ominaisia fyysiset ja emotionaaliset reaktiot. Monet näistä reaktioista ovat yhteisiä molemmille tiloille, ja yleensä toinen on läsnä, kun toinen koetaan, joten ne sekoitetaan usein keskenään, mutta ne eivät ole sama asia.

Kun stressi liittyy enemmän fyysiseen osaan, ahdistus liittyy läheisesti emotionaalisiin näkökohtiin. Esimerkiksi ahdistus on tunne, joka esiintyy aina ahdistuksen hetkellä, mutta ei välttämättä stressitilanteessa. Lihasjännitys esiintyy aina stressissä, mutta ei välttämättä ahdistuksessa.

Sitä paitsi stressi liittyy yleensä konkreettisempiin tilanteisiin ja tosiasioihin, jotka ovat tapahtumassa tai jo tapahtuneet, kun taas ahdistus voi syntyä ennen todellista tai havaittua uhkaa (joka ei välttämättä ole konkreettinen ja voi olla vääristyneiden ajatusten tulos), jolloin se liittyy ennakointiin jostakin, joka saattaa tapahtua (tai olla tapahtumatta).

Lyhyesti ja hieman yksinkertaistettuna voidaan sanoa, että stressi liittyy nykyhetkeen, kun taas ahdistus johtuu enemmän tulevaisuuden ennusteista.

Yleisimmät syyt

Huoli jokapäiväisistä tilanteista on tärkein stressin aiheuttaja, ja sen yleisin lähde on työ. Koska se on elämän ala, joka on vastuussa useiden muiden elämänalojen ylläpidosta (lähinnä taloudellisesta näkökulmasta), sen stressipotentiaali on erittäin suuri.

Tämä potentiaali pahenee, kun otetaan huomioon tarve säilyttää ammattimainen asenne, mikä yleensä merkitsee tunteiden tukahduttamista, jotta voidaan luoda hyvät suhteet kollegoihin ja esimiehiin ja tehdä hyvä vaikutelma.

Perheongelmat ovat myös toistuva ja voimakas stressin aiheuttaja. Koska perhe on ensimmäinen sosiaalinen piiri, johon meidät liitetään, sillä on suuri psykologinen vaikutus meihin, ja perhejännitteet heijastuvat tunne-elämäämme ja aiheuttavat jännitteitä.

Jotkut muut tilanteet ovat yleisiä stressin aiheuttajia, kuten liikenneruuhka, sairaus ja päätöksentekoprosessi, varsinkin jos se on hyvin tärkeä.

Akuutti stressi

Akuutti stressi on aluksi stressiä, joka koetaan tietyllä tavalla jännittyneen tilanteen aikana tai välittömästi sen jälkeen. Se voi kuitenkin ilmetä vakavampana, erityisesti silloin, kun jännittynyt tilanne on traumaattinen, kuten pahoinpitelyn kohteeksi joutuminen tai onnettomuuden todistaminen.

Kun akuutti stressi häiritsee yksilön jokapäiväistä elämää pitkään, on mielenkiintoista harkita akuutin stressihäiriön mahdollisuutta. Psykiatri tai psykologi voi vahvistaa sen tai olla vahvistamatta sitä, ja diagnoosi riippuu oireiden voimakkuudesta ja tiheydestä. Tila on onneksi väliaikainen, mutta niin kauan kuin se on läsnä, se voi aiheuttaa paljon kärsimystä.

Krooninen stressi

Krooninen stressi on väistämättä kliininen sairaus. Kuten muutkin krooniset sairaudet, se on pitkäkestoinen ja vaatii muutosta siitä kärsivien elämäntavoissa, jotta sitä voidaan hoitaa.

Tästä tilasta kärsivillä ihmisillä on yleensä erittäin stressaava arki ja he kokevat stressioireita hyvin usein.

Krooninen stressi on useiden sairauksien, kuten verenpainetaudin, riskitekijä, nopeuttaa ikääntymisprosessia ja voi edistää psykologisten häiriöiden, kuten masennuksen, kehittymistä tai pahenemista.

Burnout

Burn out Burnout-syndrooma on englanninkielinen ilmaisu, joka voidaan kääntää kirjaimellisesti "tuhkaksi muuttuminen" tai "loppuun palaminen" ja jolla on uupumusta tarkoittava merkitys. Sanojen yhdistelmästä saadaan termi, joka luonnehtii hyvin tunnettua tilaa: Burnout-syndrooma.

Se on niin äärimmäinen stressitaso, että se on toimintakyvytön, kun ihminen saavuttaa rajansa niin, että mielenterveys vaarantuu täysin ja fyysinen terveys on vaarassa. Tämä tila tunnetaan myös nimellä työuupumussyndrooma, ja se liittyy yleensä työhön, jonka tiedämme jo olevan yksi suurimmista mahdollisista stressitekijöistä.

Stressin oireet

Monet stressin oireet voivat esiintyä myös muissa tiloissa. Mutta ne voidaan tunnistaa tarkasti useiden tyypillisten oireiden esiintymisestä yhdessä stressitekijöiden läsnäolon kanssa. Tutustu tarkemmin alla oleviin yksityiskohtiin!

Psykologiset ja fyysiset oireet

Stressi aiheuttaa useita fyysisiä ja psyykkisiä oireita, ja on tärkeää kiinnittää niihin huomiota, jotta sitä voidaan hallita parhaalla mahdollisella tavalla. On syytä korostaa, että psyykkiset oireet voivat vaikuttaa fyysisiin oireisiin ja päinvastoin.

Psykologiset oireet: Stressissä yleisin tunneilmiö on ärtyneisyys. Stressaantuneet ihmiset voivat menettää malttinsa hyvin helposti ja tuntea vihaa asioista, jotka normaalisti eivät aiheuttaisi tällaista reaktiota (ainakaan samassa määrin). Jotkut ihmiset voivat myös osoittaa suurempaa emotionaalista haurautta ja itkeä helposti.

Fyysiset oireet: Suuri osa stressin fyysisistä oireista liittyy lihasjännitykseen, joka voi laukaista joukon muita kehon oireita. Myös tulehdukseen liittyvät oireet ovat yleisiä, samoin kuin immuniteetin heikkenemisestä johtuvat sairaudet.

Aknen puhkeaminen

On tavallista, että stressaantuneilla ihmisillä esiintyy näppylöitä, varsinkin jos heillä on jo valmiiksi taipumusta akneen. Tämä voi johtua muutamasta syystä.

Kuten jo tiedät, stressi on vastuussa immuniteetin heikkenemisestä. Tämä aiheuttaa sen, että iho ei reagoi parhaalla mahdollisella tavalla bakteerien läsnäoloon. Vahingoittuneen puolustusjärjestelmän myötä näiden bakteerien toiminta sekä huokosten tukkeutuminen helpottuvat. Tämän myötä näppylöitä ja mustapäitä voi ilmaantua.

Stressi vaikuttaa myös tulehduksellisesti kehoon, ja näppylät ovat suurelta osin tulehduksia, joten niitä voi esiintyä enemmän tässä tilanteessa. Lisäksi rauhoittavat eleet, kuten käsien hierominen kasvoihin, yleistyvät stressin aikana, ja kädet voivat kantaa bakteereja, jotka pahentavat aknea.

Sairastuminen tai flunssa usein

Stressi vahingoittaa immuunijärjestelmää, jolloin elimistö ei pysty yhtä tehokkaasti puolustautumaan viruksia ja bakteereja vastaan, mikä lisää muun muassa vilustumis- ja flunssataipumusta, koska elimistö on alttiimpi infektioille.

On syytä huomata, että on olemassa muitakin mahdollisia syitä matalalle immuniteetille, samoin kuin muille tässä luetelluille oireille. On aina hyvä tutkia jokainen oire, myös kokonaisuus huomioon ottaen.

Päänsärky

Päänsärky on hyvin yleinen stressin ilmenemismuoto. Siihen voi liittyä tai olla liittymättä niskakipua, ja se johtuu yleensä kyseisen alueen lihasjännityksestä.

Jännityspäänsärky (tai jännityspäänsärky) voi johtua myös huonosta ryhdistä, mutta se on yleensä seurausta stressistä. Stressipäänsärkyä voi esiintyä myös tulehduksen vuoksi.

Allergia ja iho-ongelmat

Immuunijärjestelmän heikkenemisen vuoksi elimistöllä on usein vaikeuksia torjua joitakin iho-ongelmia. Ne, jotka jo kärsivät psoriaasin ja herpeksen kaltaisista ongelmista, voivat huomata niiden ilmenevän voimakkaammin stressin aikana.

On myös olemassa hermoallergia, eräänlainen ihotulehdus, joka ilmenee yleensä vaurioina, kuten punaisina laikkuina tai rakkuloina, ja myös kutinana. Se voi ilmetä tunne-elämän ongelmien aikana ja hyvin stressaavien tilanteiden jälkeen.

Unettomuus ja energian väheneminen

Stressi aiheuttaa suurta psyykkistä levottomuutta. Se on yksi yleisimmistä syistä muuttuneisiin unirytmeihin, joista tärkein on univaikeudet. Tämä voi tarkoittaa epänormaalia viivästymistä nukahtamisessa tai täydellistä unettomuutta.

Lisäksi pitkäaikainen stressi voi aiheuttaa kroonista väsymystä tai jatkuvaa huonovointisuutta, koska se kuluttaa kehoa. Molemmat seuraukset, sekä unettomuus että heikko energia, voivat pahentaa stressiä, jolloin syntyy kierre, joka on terveydelle erittäin haitallinen.

Krooninen kipu

Stressitiloihin liittyy kortisolitason nousu. Tutkimukset osoittavat, että tämä hormoni voi olla yhteydessä krooniseen kipuun.

Syy-seuraus-suhde ei kuitenkaan ole kovin selkeä: on mahdollista, että stressi aiheuttaa kroonista kipua ja että krooninen kipu aiheuttaa stressiä. On myös mahdollista, että molemmat asiat pitävät paikkansa ja luovat kierteen, kuten esimerkiksi stressin ja unettomuuden kohdalla.

Lihasjännitys

Lihasjännitys on klassisin stressin ilmenemismuoto. Voit esimerkiksi tuntea kipua selässäsi ja saada niitä kuuluisia jännittyneitä "solmuja". Joskus voit jopa saada torticolliksen sen takia ja niskan alueen jännityksen vuoksi.

Päänsärky ja hampaiden kiristäminen ovat oireita, jotka voivat liittyä myös lihasjännitykseen, samoin kuin muutamat muut oireet, kuten lihaskouristukset ja krampit.

Hikoilu

Kun olemme stressin alaisena, hikoilusta vastaavat rauhaset aktivoituvat voimakkaammin, mikä johtuu osittain adrenaliinin kaltaisten hormonien lisääntyneestä esiintymisestä, sillä ne lisäävät sydämen rytmiä ja aiheuttavat tämän reaktion.

Yleinen muunnelma tästä on yöhikoilu. Kun nukut ja heräät hikisenä (mahdollisesti painajaisen jälkeen), vaikka ei olisikaan kuuma, tämä on todennäköinen stressin oire.

Bruksismi

Stressin aiheuttama lihasjännitys johtaa usein leukajännitykseen, joka saa sinut puristamaan ylähampaita alahampaita vasten. Tähän voi liittyä hampaiden narskuttelua, ja se tapahtuu yleensä nukkuessa.

Tätä tilaa kutsutaan bruksismiksi, joka voi johtaa hampaiden kulumiseen ja muihin oireisiin, kuten päänsärkyyn. On tavallista, että ihmisellä on toistuvia päänsärkyjä tietämättä syytä, kun kyseessä on unen aikana tapahtuva bruksismi.

Sydämen sykkeen kiihtyminen

Stressi merkitsee tiettyjen hormonien, kuten kortisolin ja adrenaliinin, lisääntynyttä tuotantoa, mikä saa sydämen sykkeen nopeutumaan.

Joitakin ihmisiä pelottaa jopa stressiin liittyvä takykardia, joka ei useimmissa tapauksissa aiheuta suurempia ongelmia (epämukavuutta lukuun ottamatta), mutta voi olla vaarallista ihmisille, jotka kärsivät jo sydänongelmista.

Lisäksi stressi on riskitekijä sydän- ja verisuonitautien kehittymiselle, joten sitä on hyvä hallita mahdollisimman hyvin ja varmistaa, ettei sydämen syke pääse niin epätasapainoon.

Hiustenlähtö

Stressi johtaa sellaisten hormonien tuotantoon, jotka häiritsevät hiusfollikkelien toimintaa ja estävät ravinteiden pääsyn säikeisiin. Tämä häiriö johtaa hiusten heikkenemiseen ja kasvuvaiheen ennenaikaiseen päättymiseen.

Siksi hiustenlähtö on yleinen oire, kun ihminen on stressaantunut. On syytä huomata, että sitä esiintyy yleisesti myös vitamiinien tai raudan puutteen vuoksi, joten on tärkeää tarkistaa, että se johtuu vain stressistä.

Ruokahalun muutos

Suuri stressi ja ahdistus aiheuttavat elimistössä kemiallisia muutoksia, jotka voivat johtaa ruokahalun katoamiseen tai huomattavaan vähenemiseen tai liioiteltuun ruokahaluun.

Molemmat kuvat ovat haitallisia: kun toisessa et anna kehollesi sitä, mitä se tarvitsee, toisessa liiallinen syöminen voi vaarantaa terveytesi ja johtaa painonnousuun, joka ei ole joidenkin ihmisten kannalta toivottavaa.

Ruoansulatusongelmat

Stressi voi aiheuttaa tai pahentaa useita ruoansulatusongelmia. Mahatulehdus on yleisin ruoansulatusongelma henkilöillä, joilla on paljon stressiä, koska se johtaa happotuotannon lisääntymiseen elimistössä, mikä aiheuttaa tälle tilalle tyypillistä vatsakipua.

Liiallinen happotuotanto voi johtaa myös muihin ongelmiin, kuten närästykseen ja refluksitautiin sekä vakavammissa tapauksissa haavaumien kehittymiseen.

Jopa ripuli ja ummetus voivat johtua stressistä, mutta ruoansulatusoireiden osalta se vaikuttaa voimakkaammin ihmisiin, jotka jo kärsivät suolistosairauksista, kuten tulehduksellisesta suolistosairaudesta tai ärtyvän suolen oireyhtymästä.

Muuttunut libido

Libido liittyy läheisesti psykologiseen tilaan, joten stressin aikana seksuaalinen halu vähenee, ja tätä on syytä kunnioittaa. Jotkut ihmiset saattavat kuitenkin kokea libidon nousevan ja käyttää seksuaalisia käytäntöjä pakoventtiilinä stressin lievittämiseksi.

Myös stressin fyysiset oireet voivat johtaa libidon vähenemiseen. Jos esimerkiksi tunnet väsymystä ja päänsärkyä, on luonnollista, että halu saada suhteita vähenee tai jää jopa olemattomaksi. Jos haluat tietää lisää stressistä ja sen oireista, tutustu seuraavaan artikkeliin tämän artikkelin lukemisen jälkeen: